Olen jo tässä jonkin aikaa (lukekaa vuosia) haaveillut piparkakkutalon tekemisestä. Yhden kymmenen vuotta sitten tehdyn ja roskikseen heitetyn fiaskon jälkeen teki mieli nyt "nostaa mörkö pöydälle" ja yrittää uudelleen. Ilman ongelmia tämä homma ei sujunut tälläkään kertaa, mutta huomasin, että paksulla pikeerillä pelastaa vaikka mitä! Sormetkaan eivät palaneet sokeriin ja lopputulos tyydyttää itseä siinä määrin , että tämä ei jää tähän, vaan kuten Ebe sanoi, taisin jäädä koukkuun tähän hommaan! En liioittele yhtään jos sanon, että tämän pikkumökin tekeminen kävi vallan terapiasta! Oikein rentouttavaa, kun sain kerrankin rauhassa väkertää omia juttujani